195 kuoreen vilahtaa, Jukka edustajistoon livahtaa

Olen ehdolla Turun Osuuskaupan edustajistoon jäsenalue 1:ssä (Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio ja Rusko). Täältä näet, mistä edustajisto päättää. Minun ajatuksiani omiisi voit vertailla vaalikoneessa.

Kilpailukykyinen, kohtuullista bonusta jakava ja eettinen Turun Osuuskauppa on tavoitteeni. Tue tavoitettani. Äänestä 195. 

EI ministeri Hautala sekä johtajat Sailas ja Vehviläinen!

Finnairista enemmistön omistavan valtion omistuksista vastaava ministeri Heidi Hautala antoi julkisesti Finnairin hallituksen puheenjohtajalle Harri Sailakselle kehotuksen erota tehtävästään. Tämä tapahtui eduskunnan kyselytunnilla torstaina 16.2. Syynä kehotukseen oli Helsingin Sanomien esilletuoma asuntokauppa, jossa Sailaksen johtama työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen osti Finnairin pääjohtajan Mika Vehviläisen asunnon ja vuokrasi sen edelleen Finnairille Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Paitsi että Sailaksella oli kaupassa sekä ostajan että vuokraajan rooli, niin sen lisäksi Vehviläinen vielä on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. 

Hautala käänsi kuitenkin kelkkansa. Tavattuaan perjantaina 17.2 Sailaksen ja saatuaan tältä selvityksen, jonka mukaan kauppa tapahtui muodollisesti ja juridisesti täysin oikein, Hautala ilmoitti Sailaksen nauttivan valtio-omistajan luottamusta ja voivan näin jatkaa tehtävässään Finnairin hallituksen puheenjohtajana. Noloa, ministeri Hautala!

Tätäkö on johtaminen ja vastuunotto Suomessa? Valtion edustaja hutkii tutkimatta ja johtajat junailevat kyseenalaisen kaupan. Tottakai tämä kauppa on muodollisesti ja juridisesti pätevä - onhan ko. yrityksillä asiantuntevat lakiasiainosastot -  mutta onko se myös hyväksyttävä, kun kysymyksessä on  lakisääteisiä veromaksuja perivän vakuutusyhtiön johtajan valtion pääomalla perustetun ja tuetun lentoyhtiön hallituksen puheenjohtajana lähimmälle alaiselleen operoima selkeä apu tämän ongelmalliseksi osoittautuneen asuntokaupan ratkaisemisessa asianomaisen eduksi? Vastaan: ei ole! Vaikka Hautala peruikin erokehotuksensa, olisi Sailaksen kuitenkin vakavasti harkittava, onko hänellä enää uskottavuutta toimia Finnairin hallituksessa. 

Vehviläisen puolustukseksi sanottakoon, että hän oli toki yrittänyt myydä asuntoaan vapailla markkinoilla jo pitkään tavoitteenaan saada aikaiseksi kauppa, jossa olisi voinut jäädä myymäänsä asuntoon vuokralaiseksi. Tämä viittaa siihen, että hän olisi ollut valmis maksamaan asunnostaan itse vuokran, vajaan 7000 e/kk. Mutta järjestely, jossa Vehviläisen johtama yritys vuokraa tämän aiemmin omistaman asunnon Vehviläiselle työsuhdeasunnoksi, jolloin vuokralainen joutuukin maksamaan vain veroa asunnon verotusarvosta (2300 e)  säästäen näin tuhansia euroja, on vähintäänkin kyseenalainen. Ja miksi raskaasti tappiollinen Finnair muuten vuokraa johtajalleen asunnon? Onko Finnairin hallitus hyväksynyt järjestelyn vai onko Sailas toiminut omin päin?

PS 24.2.12. Vehviläinen on ilmoittanut luopuvansa Ilmarisen hallintoneuvoston paikasta. Turun Sanomien uutinen asiasta on täällä. Päätös on oikea. Jäädään odottamaan, tekeekö myös Sailas jotain näkyvää.

Kuntauudistus - mörkö vai mahdollisuus?

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä esitetyn kunta- ja palvelurajojen toteutuessa Suomeen jäisi nykyisen reilun 300 kunnan sijasta n. 70 kuntaa. Monessa liitettäväksi ehdotetussa kunnassa on suunnitelma otettu tyrmistyksellä vastaan. Itsekään en ole aivan vakuuttunut ajatuksen toimivuudesta, mutta pyrin suhtautumaan siihen siten, että tunnistaisin itsessäni tunteen ja niinsanotun järjen eron, jotta onnistuisin lähestymään asiaa neutraalisti. 

Aina kun tehdään uudistuksia, ne helposti koetaan mörköinä. Mitä jos tyrmättäisiin mörkö ja keskityttäisiin mahdollisuuteen? Tuosta voi jokainen päätellä, miten tällä hetkellä kuntauudistuksen koen. Joutunen ottamaan asiaan kantaa tänä vuonna muuallakin kuin blogissani, koska ollen ehdokkaana syksyn kunnallisvaaleissa. 

Rakennetyöryhmän selvitys löytyy täältä.

Näin kävi - hyvä niin

Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan seuraavaksi presidentiksi murskaavan selvin numeroin. Vaalikampanja oli kaiken kaikkiaan varsin säyseä. Haaviston ja Niinistön välille ei oikein eroa saatu, vaikka siitä yritettiin rakentaa kamppailua akselilla konservatiivi-liberaali. Yritys jäi vaiheeseen, kun Niinistö esitti kysymyksen: "kuka on se liberaali, kuka konservatiivi?". Siihen ei  vastausta kukaan kyennyt antamaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen  sanoi vaaliyönä  tolkun Suomen olevan sittenkin voimissaan, koska toisella kierroksella olivat mukana euromyönteiset ja suvaitsevaiset ehdokkaat. Olen samaa mieltä. Persu Timo Soini puolestaan väittää, että vaalit olivat konservatiivien voitto. Eivät olleet. Pahimmat konservatiivit eivät kyenneet edes äänestämään, koska kumpikin ehdokas oli heille kaikin tavoin aivan liian liberaali.

Sauli Niinistöstä Suomi saa erinomaisen presidentin. Pekka Haavistollakin tulee olemaan vielä iso rooli erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä, joihin uskon Niinistönkin häntä esittävän ja hänet nimittävän.

Lopultakin särmää Niinistö-Haavisto -idylliin

Television vaalikeskustelut ovat olleet tylsiä. Suurena syynä siihen on ollut juontajien keskittyminen kysymyksissään epäoleellisuuksiin tyyliin "saisiko puolisonne jatkaa ammatissaan, jos teistä tulee presidentti?". Ketä kiinnostaa? Eilen televisioidussa Nelosen keskustelussa ehdokkaisiin  tuli kuitenkin vauhtia, joskaan ei suorassa lähetyksessä vaan mainostauolla. Haaviston ja Niinistön välille kehkeytyi keskustelu talouskasvusta ja johan tuli selväksi heidän eronsa. Haavisto uskoo hyvinvointiin ilman talouskasvua Niinistön pitäessä kasvua hyvinvoinnin edellytyksenä. 

Herrojen taukojumppavideo on täällä.

Finnairin lentoemännät pistivät tanssiksi Intian kunniaksi

Finnairissa tuntuu olevan nykyisin hyvä yrityskulttuuri, koska yrityksessä syntyy poikkeuksellisia, ilahduttavia ideoita, joiden annetaan myös toteutua. Hieno esimerkki tällaisista ideoista on lentoemäntä Helena Kaartisen "Takeoff to Bollywood"; Intian kansallispäivän kunniaksi tehty tanssitervehdys Finnairin lentoemänniltä. Se esitettiin 26.1 Helsinki-Delhi -lennon aluksi. Video esityksestä on yllä, Helena Kaartisen kertomus idean synnystä täällä ja Iltasanomien uutinen asiasta täällä. Lisää tällaista!

Arno Kotro sen sanoi

Alitajuntani on työskennellyt viime päivät miettimässä miten ilmaista blogissaan kannatuksensa Sauli Niinistölle. Hajamielisenä selailin oikotieto.fi:n blogilistaa ja osuin Arno Kotron kirjoitukseen, joka on julkaistu tänään Niinistön tukisivuilla. Luettuani kyseisen tekstin totesin, että näin se sattuma taas hoiteli hommat puolestani: Kotro on kiteyttänyt kirjoituksensa viimeiseen kappaleeseen sen, miksi minäkin Niinistöä kannatan. Mitäpä sitä siis uudelleen kirjoittamaan.